Wanhan Wiljamin entisöintinurkka blogi

Kirjoituslipaston entistäminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Sun, 22 Jan 2012 05:13:22 +0000

Tämä ruotsalainen kirjoituslipasto on tehty 1870-luvulla. Aikaisempi omistaja on päättänyt ehostaa hienoa lipastoa petsilakalla. Ankean lopputuloksen näemme tässä.

Kirjoituslipasto ennen entistystä

Kirjoituslipasto valmiina.

Laskulevyssä oleva vaurio.

Laskulevyn ulkopinta on verhoiltu pähkinä/pähkinäjuuriviilulla. Viilutuksen alla oleva sokkopuu on elänyt ja aiheuttanyt repeämiä viilutukseen.

Kirjoituslipaston kansi petsilakattuna.

Kirjoituslipaston kansi on verhoiltu pähkinäviilulla. Valitettavasti kuitenkin edellisen kunnostuksen yhteydessä tämä kauneus on saatu piiloon petsilakkauksella. Pinta on tunkkainen ja eloton.

Kirjoituslipasto sisältä ennen entistystä.

Pienten laatikoiden etuosaan ja oven verhoiluun on käytetty myös pähkinäviilua ja näihin on tehty hienot puu-upotukset vaalealla puulla. Sivukaapit on värjätty tummanruskeaksi. Laskulevyn sisäosassa on useita viiluvauriota.

Irrotin koristeet ja kannatinlistat.

Aloitin projektin irrottamalla helat, koristeet, listat ja pikkukaapit. Tämän jälkeen irroitin laskulevyn rungosta.

Levitin koristeisiin maalinpoistoainetta.

Pesilakatuille pinnoille levitin Sateenkaari Maalinpoistoaineen ja annoin aineen vaikuttaa noin tunnin.

Pikkulaatikosta alkoi paljastua alkuperäinen pinta.

Pehmentyneen petsilakan poistin siklillä ja teräsvillalla. Lakan alta paljastui kaunis pähkinäviilu.

Kirjoituslipasto petsilakan poiston jälkeen.

Petsilakka lähti helposti pois, onneksi se oli tehty vanhan sellakkapinnan päälle.

Kirjoituslipaston sivu puhdistettuna.

Kirjoituslipaston sivuissa ollut petsilakka lähti myös hyvin pois. Samalla lähti myös alkuperäistä tummaa laseerausta.

Petsilakan poiston jälkeen aloin poistamaan vanhaa sellakkausta.

Sellakkapinnan pehmentäminen Etasolilla.

Pehmenssin sellakattuja pintoja Etasoliin kastetulla sienellä.

Pehmenneen sellakan siklaus.

Suorilta pinnoilta poistin pehmenneen sellakan siklillä. Koristeissa ja nupeissa käytin teräsvillaa ja puukkoa. Osan vauriotuneista viilukohdista jätin tässä vaiheessa puhdistamatta etteivät vauriot pahenisi.

Siklattu pinta kastellaan Etasolilla.

Kastelin siklatua pintaa Etasolilla nähdäkseni kuinka sellakka on lähtenyt pois ja tarvitseeko siklausta jatkaa.

Laskulevyn ulkopinnan halkeaman korjaus.

Laskulevyn ulkopinnassa on kaksi halkeamaa, nämä ovat tulleet sokkopuun elämisestä.

Laskulevyssä olleet halkeamat täytin vahakitillä.

Halkeaman korjaamisessa käytin pehmeää vahakittiä. Vahakitti on pehmeä tapa korjata pieniä halkeamia. Pehmeä vahakitti mukautuu puun liikkeeseen ja ei aiheuta uusia vauriota. Se on myös helppo poistaa jos tulevaisuudessa halutaan tehdä toisenlainen korjaus.

Laatikoiden pienet vauriot korjattiin vahakitillä.

Laatikoiden viilutuksessa oli pieniä vauriota. Nämäkin korjasin pehmeällä vahakitillä.

Laskulevyn kulmissa oli viiluvauriota.

Laskulevyn kulmissa oli viiluvauruota. Nämä olivat myös tulleet puun elämisestä.

Vauriotunut viilu irroitettiin silitysraudalla.

Laitoin vaurioituneen kohdan päälle kostean kankaan ja lämmitin sitä silitysraudalla.

Irroitettu kulma.

Kun vanha liima oli sulanut avasin vauriokohdan mattoveitsellä.

Kulma korjattuna.

Liimasin kulman takaisin ja korjasin puuttuvat viilukohdat.

Laskulevyn sisäosan viiluvauriot korjattiin.

Laskulevyn sisäosassa oli useita viiluvauriota ja vanhoja sellakkakorjauksia. Paikkasin isomat vauriot pähkinäviilulla. Pienemmät vauriot täytin sellakalla.

Levyn korjaamisessa oli ongelmia, koska pintaa oli jossain vaiheessa hiottu liikaa. Tämän vuoksi paikkapalan ohentaminen muun viilupinnan tasoa vastaavaksi oli vaikeaa. Toinen ongelma oli varastosa olleen pähkinäpuuviilun kuvion erillaisuus.

Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut vaihtaa sisäosan viilu kokonaan uuteen. Tämä olisi ollut helpoin ja nopein tapa.

Oven laseeraminen.

Seuraavaksi siirryin tekemään pintakäsittelyjä. Aloitin laseeraamalla sisäosan ovet. Tämän jälkeen tein kaapin sivut, koristeet, listat, jalat ja kannatinlistat. Tumman pähkinän värisen lasuurin valmistin Puunkuullotusöljystä ja poltettu umbra Väripastasta. Väriä levitin yhden kerroksen. Laseerauksen annoin hapettua muutaman päivän.

Laatikot kiilotettiin sellakalla.

Viilutetut pinnat hion hiomahuovalla ennen kiilotusta. Kirjoituslipaston laatikot, laskulevyn ja kannen kiilotin sellakalla. Tähän käytin itsevalmistamaa viimeistelyyn sopivaa oranssia sellakkaliuosta. Oranssi sellakka korostaa pähkinäviilun kauneutta. Työn suoritin alusta loppuun kiillotustullolla. Kerroksia tein noin 60-70 kpl. En täyttänyt huokosia, halusin lipaston näyttävän vanhalta, mutta hyvin hoidetulta.

Oven viimeistely pietarin puliturilla.

Laseeratut pinnat hion kevyesti hiomahuovalla ja pölyt poistin imurilla. Lipaston sivut, ovet, listat, koristeet ja kannatinlistat viimeistelin pietarin puliturilla. Sivelykertoja tein kaksi kappaletta. Kun kirjoituslipasto oli kuivunut muutaman päivän laitoin irrotetut osat takaisin paikoilleen. Laskulevyn lukko oli viallinen, joten vaihdoin sen.

Kirjoituslipasto valmiina antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Kulma viimeisteltynä.

Laskulevyn ulkopinta viimeisteltynä.

Kirjoituslipaston sisäosa valmiina.

Tuvankaapin ehostaminen

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Sat, 07 Jan 2012 09:54:52 +0000

Iso talonpoikainen tuvankaappi ennen entistystä.

Koristemaalattu tuvankaappi entistämisen jälkeen.

Iso tuvan ruokakaappi on tehty 1800-luvun alussa. Kaapissa on säilynyt alkuperäinen koristemaalaus. Todennäköissti tämä kansanmaalari on ajatellut tekevänsä mahonkiootrauksen. Mallina on käytetty enemmänkin mielikuvitusta kuin oikean mahongin kuviota.

Tuvankaapin koristemaalattu pinta.

Oviin ja kaapin runkoon on tety muutama pieni puukorjaus. Muuten kaappi on säilynyt hyvin. Maalinpinta on likainen, joten se vaatii puhdistamista. Kaappi on myös sisältä likainen. Yksi pieni liimaus on tehtävä, tämä vahinko sattui minulle kuljetuksessa.

Kaapissa on hienot nostosaranat, niin kutsutut ranskalaiset saranat.

Kaapissa on hienot, niin sanotut ranskalaiset saranat. Ne saattavat olla vanhemmat kuin kaappi itse. Saranat ovat mahdollisesti aikaisemmin toimineet jopa jonkun rakennuksen väliovien saranoina. Kierättäminen oli myös ennenaikaan pop.

Kaapin oikean puoleinen lukko on alkuperäinen.

Tuvankaapin oikean puoleisessa ovessa oleva lukko on alkuperäinen, sepän tekemä pintalukko. Vasemman puoleinen ovi on suljettu alunperin oikean puoleisen kaapin sisältä tapilla. Jossain vaiheessa tästä sulkemistavasta on luovuttu.

Sepän tekemä puolipintalukko.

Vasemman puoleinen ovi on aluperin suljettu oikean puoleisen kaapin sisältä tapilla. Jossain vaiheessa tästä tavasta on luovuttu ja oveen on asennettu lukko. Tämä myöhäisempikin lukko on sepän tekemä, mutta on malliltaan puolipintalukko. Koska lukko on sepän tekemä voidaan olettaa että myös tämä lukko on asennettu jo 1800-luvun alkupuolella. Avaimet ovat kuitenkin kummastakin lukosta ajansaatossa hävinneet.

Kaapin sisäpinnat pestiin Etasolilla (etanoli).

Aloitin entistämisprojektin kaapin sisäpinnoilta. Ensimmäiseksi pinnat imuroitiin puhtaaksi irtoliasta. Tämän jälkeen pesin kaapin sisäosat huolelliseti Etasolilla (etanolia). Hyllyillä ja takaseinässä oli tummia jälkiä säilytysastioista. Ensin ajattelin poistaa nämä, mutta luovuin sitten ajatuksesta ja annoin eletyn elämän näkyä.

Tuvankaapin sisäpintojen sellakkaus.

Sellakkasin kaapin sisäpinnat kahteen kertaan. Lakkakertojen välissä tein kevyen välihionnan hiomahuovalla. Sellakkaus tekee kaapin sisäpinnoista mielyttävämmän käyttää. Kaappissa oli myös hiukan ummehtunut haju. Huolellisella Etasolipesulla ja sellakkauksella pystytään häivyttämään tätä.

Kaapin vauriotunut jalka.

Seuraavaksi oli vuorossa aiheuttamani vaurion korjaaminen. Kaapin suuresta koosta johtuen lastauksessa tapahtui pieni työtapaturma. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Nahkaliiman sively.

Levitin Vanhan ajan puusepänliiman siveltimellä jalan irroneeseen osaan. Puristin osat välittömästi yhteen.

Irronnut osa liimaantumassa.

Kun irronnut osa oli liimaantumassa (noin kolmen tunnin ajan) tarkastelin lähemmin kaapin ulkopintaa. Aivan ensimmäiseksi imuroin irtoavan lian pois. Sitten seuraavana aamuna mietin millä pintaaa voisi puhdistaa. Kokeilin balsamitäpättiä, etasolia ja Huonekalunpuhdistus ainetta. Mitään näistä ei voinut käyttää, koska ne irrottivat vanhaa maalipintaa. Vedellä puhdistaminen ei myöskään tullut kysymykseen. Vanhasta öljymaalatusta pinnasta oli sitomisaineena käytetty öljy haihtunut pois. Tästä johtuen puhdistaminen ei ollut mahdollista. Imurointi sai riittää.

Sellakan sively.

Mietin millä pinnottaa ja elvyttää vanha maalipinta. Aluksi kokeilin pellavaöljyvernissaa, muuta tämä ei toiminut. Öljy alkoi sekoittaa koristemaalausta. Hylkäsin siis tämän ajatuksen.

Seuraavaksi kokeilin sellakkaa ja tämä toimi kiitettävästi. Sellakka sitoi ja ravitsi vanhaa maalipintaa, herätti sen uuteen loistoon. Sellakkana käytin Borma Wachin valmistamaa Sellakkapohjustetta. Lakkauksen suoritin ohentamattomalla sellakalla ja kerroksia tein kaksi. Välihiontaa en tehnyt jotta maalipinta ei vauriotusi. Kun pinnat olivat kuivuneet, suoritin kevyen vahauksen. Vahana käytin Sateenkaari Antiikkivahaa, jonka levitin pehmeällä kankaalla. Vahapinnan kiillotin pehmeällä vaateharjalla.

En halunnut tasotella tai värjätä kuluneita kohtia tämän enempää. Halusin eletyn elämän näkyä mahdollisimman paljon, mutta toisaalta kaappia pitää myös pystyä käyttämään mukavasti.

Koristemaalattu tuvankaappi valmiina Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Talonpoikaisen lattiakaapin entistäminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Sun, 11 Dec 2011 14:39:28 +0000

Koristemaalattu lattakaappi ennen entistämistä.

Lattiakaappi entistämisen jälkeen.

Talonpokainen lattiakaappi on tehty 18/1900 – luvun vaihteesta ja edustaa uusrenesansssi tyyliä. Kaapissa on säilynyt ajalle tyypillinen pähkinäpuu-ootraus. Lattiakaappi vaatii kuitenkin muutamia korjauksia ja puhdistamista.

Lattakaappin on tehty jossakin vaiheessa muutama korjaus.

Ajan saatossa lattiakaappiin on tehty muutamia korjauksia. Osa alalistasta on vaihdettu ja samoin takajalat.

Kaapin sisäosa vaati myös puhdistamista.

Kaapin ulko- ja sisäpinnat vaativat puhdistamista. Samoin kaapin ovessa oleva halkeama vaatii korjaamista.

Aloitin projektin oven irroittamisella.

Aloitin projektin irroittamalla kaapin oven rungosta . Samalla irroitin helat, niin ovesta kuin laatikostakin.

Liian syvälle menneiden saranaupotusten korjaus.

Saranan alta paljastui liian syvälle mennyt saranan upotus. Tämä täytyi siis myös korjata jotta ovi toimisi taas hyvin.

Irtoroskat imuroitiin kaapista.

Imuroin kaapin sisä- ja ulkopinnoilta irtoavan lian pois. Lattiakaapissa on varmaankin säilytetty ruokia joita on tainnut vähän kaatuakin.

Lattiakaapin pudistin sisältä etasolilla.

Tahroja en tälläkertaa lähtenyt poistamaan. Pesin sisäpinnat vain huolellisesti Etasolilla ( etanolia).

Maalipinnan puhdistaminen.

Ootrattujen pintojen puhdistukseen käytin Huonekalujen Puhdistusainetta.

Tein ensin kokeen puhditusaineella huomaamattomaan kohtaan ja totesin että aine ei irroita alkuperäistä malausta. Huonekalujen puhdistusainetta oli siis turvallista käyttää tässä kohteeessa.

Kaapin oven puhdistaminen.

Levitin puhdistusainettta runsaasti sienellä ja annoin aineen vaikuttaa muutamia minutteja. Tämän jälkeen pyyhin irronneen lian pyyhkeellä pois.

Ovipeiliin kiinitetyt palikat.

Seuraavaksi aloin korjaamaan oven peilissä olevaa halkeamaa. Avasin ja siistin halkeaman. Taltta ja sikli olivat tähän sopivat työkalut. Tämän jälkeen kiinnitin puupalikat puristimilla ovipeiliin, jotta pystyin puristamaan halkeaman yhteen.

Nahkaliiman levittäminen halkeamaan.

Levitin siveltimellä nahkaliimaa (vanhanajan puusepänliima) avattuun halkeamaan.

Lattiakaapin ovi puristumassa.

Puristin palikoita yhteen jolloin oven peilin kappaleet puristuivat toisiaan vasten. Seuraavaksi liimasin pienen puupalan saranaupotukseen, jotta ovi toimisi taas hyvin. Tämän jälkeen pyyhin kostealla rätillä ylimääräisen liiman pois.

Kolojen täyttö pehmeällä vahakitillä.

Liiman kuivumista odotellessani täytin pienet kolot Pehmeällä vahakitillä ( tumma pähkinä). Värjäsin vaihdetut takajalat kaappiin sopivaksi. Tähän käytin alkoholilla ohennettua tumman pähkinän sävyistä Petsitiivistettä.

Oven sellakkaaminen.

Ootratut pinnat käsittelin sellakalla kahteen kertaan, välihionnnan tein kevyesti teräsvillalla (0000). Hiontapölyn poistin imurilla. Sellakkasin myös kaapin sisäosat ja laatikon.

Sellakkapinnan viimeistely Entisöintiöljyllä.

Sellakattu pinta kuivui yön yli, jonka jälkeen viimeistelin Entisöintiöljyllä. Levitin öljyn kevyesti neljän nollan teräsvillalla kevyesti hioen. Liian öljyn pyyhin nukkaamattomalla kankaalla pois. Tällä tavalla sain himmennettyä sellakkapinnan kauniiksi ja tarkoitukseen sopivaksi. Entisöintiöljy myös suojaa sellakkapintaa.

Lattiakaapin lukot olivat rikki, joten vaihdoin uudet vanhanmalliset lukot. Alkuperäisissä heloissa oli murtumia, tästä syystä vaihdoin uudet.

Lattakaappi valmiina antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Ootrattu lattiakaappi löysikin heti uuden kodin. On ollut ilo huomata että alkuperäisten ootrattujan huonekalujen kysyntä on pikkuhiljaa kasvussa. On mennytkin monta vuotta että näitä persoonallisia, hauskoja ja taidokkaasti tehtyjä esineitä osataan taas arvostaa

Talonpoikaisbiedermeier tuolien kunnostaminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Wed, 09 Nov 2011 11:00:03 +0000

Talonpoikaisbiedermeier tuolit ennen kunnostusta.

Talonpoikaisbiedermeier tuolit kunnostettuna.

Talonpoikaistuolit on tehty 1800-luvulla Ruotsissa. Alkuperinen pintakäsittely on poistettu aikasemman kunnostuksen yhteydessä. Puhdistus on tehty hyvin huolellisesti, eikä vanhasta väristä ole mitään jäljellä. Tämä on tietenkin harmillista.

Talonpoikaistuolien alkuperäinen väri on jossain vaiheessa poistettu.

Koska alkuperäisestä tai muista aikasemmista pintakäsittelystä ei ole tietoa, tuoleja ei voi entisöidä ja entistää. Talonpoikaishuonekalut eivät olleet yleensä tarkoitettu käytettäväksi “puupuhtaina”. Tästä syystä päätin pintakäsitellä talonpoikaistuolit uudelleen ja värisävyksi valitsin tummanruskean sävyn.

Talonpoikaistuoli ennen uutta pitakäsittelyä.

Tuolit ovat puuosiltaan hyväkuntoiset, joten niille ei tarvinnut tehdä mitään. Tarkastin tuolien liimaukset ja totesin että tuolit olivat tukevat. Edellisen kunnostuksen yhteydessä tuolit oli liimattu uudelleen.

: Maalattavan pinnan puhdistaminen Etasolilla.

Puhdistin vanhan lakkapinnan Etasolilla ennen pintakäsittelyä. Tämän jälkeen hion pinnat kevyesti keskikarhealla teräsvillalla. Hiontapölyn poistin imurilla.

Talonpoikaiskirjoituspöytä-projektista minulle oli jäänyt poltetun umbran sävystä kuultomaalia. Koska tarkoituksena oli saada tumman pähkinän sävyinen pintakäsittely, päätin käyttä maalin lopun pois. Halusin kuitenkin pintäkäsittelystä kuultavamman, joten lisäsin kuultomaaliin hartsiöljylakkaa.

Kuultomaalin hiertäminen talonpoikaistuoliin.

Vanhanajan Hartsiöljylakasta valmistetun kuultomaalin levitin ensin voimakkaasti hiertäen, jotta maali ottaa varmasti hyvin kiinni vanhaan lakkapintaan kiinni. Tämän jälkeen tasoitin pinnan puunsyihin nähden poikittain.

Maalipinnan tasoittaminen.

Lopuksi tasoitin kuultomaalatun pinnan kevyesti puun syiden suuntaisesti.

Kuultomaalattu tuoli kuivumassa.

Samat toimenpiteet toistettin myös neljään muuhun tuoliin. Annoin tuolien kuivua/hapettua muutaman vuorokauden. Pinnasta tuli yhdellä sivelykeralla riittävän peittävä ja tasainen.

Talonpoikaistuolin vahaus ja patinointi.

Talonpoikaistuolien uusi pintakäsittely näytti kuitenkin “liian uudelta ja hyvältä”, joten päätin patinoida tulit. Mielestäni esineet näyttävät mukavammilta ja kodikkaammilta, kun niissä on ripaus patinan tuomaa tunnelmaa. Käsittelyn tein samalla tavalla, kuin talonpoikaiskirjoituspöytä-projektissani.

Talonpoikaisbiedermeier tuolit kunnostettuna.

Kunnostetut talonpoikaisbiedermeier tuolit ovat myynnissä Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Poltetun umbran sävyiset tuolit.

Talonpoikaiskirjoituspöydän kunnostaminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Sun, 11 Sep 2011 14:39:25 +0000

Talonpoikaiskirjoituspöyta ennen kunnostusta

Kirjoituspöytä kunnostuksen jälkeen

Tämä myöhäisempiretyylinen talonpoikainen kirjoituspöytä on peräisin 1800-luvun puolivälin Ruotsista. Pöytä on kunnostettu todennäköisesti 1980-luvulla. Pöydästä on tuolloin poistettu vanhat maalit, mikä oli siihen aikaan muotia. Kannen nahka on myös vaihdettu, alunperin kannessa on voinut olla myös värjätty kangas. Laatikoista puuttuivat avainkilvet.

: Pöydän kannen vauriot.

Talonpoikaiskirjoituspöydän kannen nahassa on valkoista väriä. Pöydän puuosat on edellisessä kunnostuksessa vahattu. Vesi on aiheuttanut ikäviä jälkiä kirjoituspöydän kanteen. Vauriotunut vaha ja valkoinen väri pitää siis poistaa.

Vauriotunut vahapinta.

Vaha yksistään ei ole kovinkaan hyvä pintakäsittelymenetelmä, koska se ei kestä kosteutta ja lämpöä. Samoin kulutuksenkesto on pelkällä vahapinnalla huono.

Valkoisen värin poistaminen nahasta.

Aloitin projektin kirjoituspöydän kannen nahan puhdistamisella. En saanut selvyyttä mitä valkoinen väri on. Päätin kokeilla balsamitärpättiä, lähtisikö tahra sillä pois. Levitin tärpättiä kankaalla tahran päälle ja hankasin varovasti teräsvillalla (0000). Valkoinen väri irtosikin hyvin. Puhdistin koko nahka-alueen balsamitäpätillä ja kuivasin pinnan puhtaalla kankaalla.

Sain valkoisen tahran nahasta pois.

Sain ison valkoisen jäljen hyvin pois. Nahkaan jäi kuitenkin muutama pieni valkoinen jälki. Niiden häivyttämisestä kerron vähän myöhemmin.

Vahanpoisto balsamitäpätillä ja teräsvillalla.

Kirjoituspöydän puuosissa olevan vahan poistin balsamitärpätillä ja teräsvillalla. Irronneen vahan pyyhin kankaalla pois.

Vahasta puhdistettu kirjoituspöytä.

Vaha lähti hyvin pois. Ennen uutta pintakäsittelyä pesin puupinnat vielä Etasolilla (etanol), jotta sain tärpätistä tulleen rasvan pois.

Talonpoikaiskirjoituspöydän maalaaminen ruskeaksi.

Talonpoikaiskirjoituspöydän pintakäsittelyksi valitsin ruskean, kuultavan maalin. Väri sointui hyvin pöydän kannen nahan kanssa. Voidaan myös olettaa, että pöytä on ollut uutena ruskea.

Valmistin kuultomaalin Vanhanajan Hartsiöljylakasta ja Väritahnasta. Sävynä käytin poltettua umbraa. Lakkaa oli noin puoli litraa ja väritahnaa yksi pieni pullo (100 ml). Ohensin tekemäni kuultomaalin balsamitärpätillä (9 osaa maalia ja 1 osa tärpättiä). Suojasin vielä kannen nahan maalarinteipillä ja sanomalehdellä.

Tämän jälkeen maalasin kirjoituspöydän.

Talonpoikaiskirjoituspöytä maalattuna.

Tekemäni kuultomaali peitti pinnan hyvin. Annoin kirjoituspöydän kuivua noin vuorokauden. Maalikerroksia tein ainoastaan yhden.

Kirjoituspöydän kannen nahka liimaantumassa.

Kun irrotin suojateipin nahasta, niin yksi kulma irtosi. Se täytyi siis liimata takaisin. Liimana käytin nahkaliimaa.

Valkoisen täplän värittäminen.

Kirjoituspöydän kannen nahassa oli vielä muutama valkoinen täplä. Nämä eivät lähteneet puhdistuksessa pois, joten värjäsin ne Korjauskynällä ruskeaksi.

Kirjoituspöydän puuosien vahaaminen.

Kuultomaalattu pinta oli kiiltävä ja halusin “leikata” kiillon pois. Mikäli pintaa kuluttaa pelkällä teräsvillalla lopputuloksesta voi tulla naarmuinen. Siksi käytin teräsvillan kanssa Antiikkivahaa, mikä pehmentää hienon teräsvillan tehoa. Valitsin vahan sävyksi tumman pähkinän, jotta pinta samalla myös hieman patinoituisi. Levitin vahaa puupinnoille teräsvillalla (0000) ja pyyhin sen sitten välittömästi pois kankaalla. Näillä keinoin sain maalipinnasta silkinhimmeän ja vanhemman oloisen.

Kirjoituspöydän kannessa olevan nahan vahaaminen.

Vahasin myös kannessa olevan nahan samalla Antiikkivahalla. Levittämisessä käytin pehmeää kangasta. Tumman pähkinän sävyinen Antiikkivaha tasoitti ja syventi nahan sävyä.

Tämän jälkeen annoin pintojen kuivua noin tunnin, jonka jälkeen kiillotin nahan ja puuosien vahatut pinnat pehmeällä kankaalla.

Talonpoikaiskirjoituspöytä valmiina Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Talonpoikaiskirjoituspöytään kiinitettiin vielä tyyliin sopivat avainkilvet.

Sitten pöytä olikin valmis myytäväksi.

Kirjoituspöydän kannen nahan vauriot korjattuna.

Talonpoikaisvaatekaapin entistäminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Mon, 08 Aug 2011 05:27:50 +0000

Ootrattu talonpoikaisvaatekaappi ennen entistämistä.

Talonpoikaisvaatekaappi entistämisen jälkeen.

Tämä talonpoikaisvaatekappi on tehty 18/1900 – luvun vaihteessa. Kaapissa on säilynyt alkuperäinen mukaelmamaalaus. Muutamia kolhuja on matkan varrella tietenkin tullut. Tarkoitus onkin vain puhdistaa pinnat ja korjata muutamia puutteita.

Talonpoikaisvaatekaapin ovissa on valkoinen jälki.

Ovien yläosassa on vaaleita jälkiä. Todennäköisesti pintaa on yritetty puhdistaa jossain vaiheessa vedellä.

Ootratussa ovipeilissä on vaaleita tahroja.

Ovipeilissä on myös vaaleita tahroja ja helat ovat rikki.

Laatikoihin on laitettu myöhemmin nupit.

Toiseen laatikkoon on laitettu bakeliitti nuppi ja toiseen sähköpaimenpojan langan eriste.

Kaapin sivussa olevat listat ovat irronneet.

Talonpoikaisvaatekaappia reunustavat koristelistat ovat irronneet.

Laatikoista on lukot poistettu.

Molemmat laatikon lukot puuttuvat ja oven lukko on rikki. Laatikoiden sisäsivut ovat viimestellyt. Tämä kertoo hyvästä puusepäntyöstä.

Talonpoikaisvaatekaappi vaatii myös sisäosien imurointia ja pesua.

Kaappi vaati imurointia ja pesua niin sisältä kuin ulkoakin.

Aloitin projektin iroittamalla ovet.

Aloitin projektin laittamalla kaapin selälleen. Tällöin sain ovet helpommin irroitettua ja pääsin tarkastelemaan myös kaapin pohjaa. Kaappia oli helpompi käsitellä ilman ovia.

Seuraavaksi irroitin kaapin sivulistat. Kuvassa näkyy myös perhosliitos (butterfly joint).

Irroitin kaapin kummaltakin reunalta huonosti kiinni olleet ja vääntyneet listat, ne olivat pelkästään naulattu kiinni. Listojen alta paljastui että kaapin etukehys on liimattu ja naulattu puunauloilla. Kaapin sivujen ja katon liimasaumat on vahvennettu perhosliitoksin. Nämä seikat kertovat hyvästä ja huolellisesta puusepäntyöstä.

Leivitin nahkaliiman vaatekaapin runkoon.

Puhdistin liimattavan kohdan ja levitin nahkaliiman. Jätin vanhat naulat paikoilleen.

Asetin listat paikoilleen ja jätin liimaantumaan.

Asettelin listat paikoilleen ja puristin yhteen. Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan kaapin pohjaa ja jalkoja, jotka myös vaativat toimenpiteitä. Työn päätin jättää seuraavaan päivään.

Talonpoikaisvaatekaapin vasen ja oikea etujalka oli vauriotunut.

Palattuani töihin iroitin ensimmäisenä puristimet ja tarkastin liimaukset. Tämän jälkeen jatkoin pohjan tarkastelua. Kumpikin etujalka oli pehmentynyt sisältä, mutta ulkokuori oli kovaa, hyvää puuta. Päätin kovertaa pehmeän puun pois ja täyttää jalan. Vaihtoehtona olisi tietenkin ollut vaihtaa uudet jalat. En kuitenkaan halunnut uusia tähän kaappiin puuosia.

Jalan sisään porasin kolme ruuvia.

Imuroin irtonaisen puuaineksen huolellisesti pois jalkojen sisältä. Seuraavaksi porasin kolme ruuvia kummankin jalan sisään, jotta K2 puumassa pysyisi varmasti paikallaan.

Täytin jalan Borma Wachsin valmistamalla K2 puumassalla.

Koska jalat joutuvat kovalle rasitukselle, valitsin tähän tarkoitukseen kaksikomponettikitin. Täytin koverretut jalat ja jätin puumassan kovettumaan. Sopiva hetki pitää kahvitauko.

Täytetyn jalan pinta tasoitettiin hiomalla.

Palasin työhuoneelle noin puolen tunnin kuluttua ja tarkistin onko kitti kovettunut. Tasoitin jalan hiomalla.

Talonpoikaisvaatekaapin pohja vahattiin Borma Wachsin valmistamalla Antiikkivahalla.

Talonpoikaisvaatekaapin pohjassa oli myös tuholaisen tekemiä reikiä. Kaikki reiät olivat hyvin tummia jonka vuoksi en katsonut aiheelliseksi myrkyttää kaappia. Imuroin irtoavan lian pois ja pesin pohjan kauttaaltaan Etasolilla (etanoli). Sellakkasin pohjan ja vahasin Borma Wachshin valmistamalla Antiikkivahalla. Vaha täyttää reiät.

Koristemaalatut pinnat pestiin Borma Wachsin valmistamalla Huonekalujen Puhdistusaineella.

Tämän jälkeen aloitin maalipintojen puhdistamisen. Käsittelyaineeksi valitsin Borma Wachsin valmistaman Huonekalujen Puhdistusaineen, sillä kokeiltuani se tehosi hyvin tämän kaapin valkeisiin tahroihin. Levitin pienen määrän ainetta teräsvillalla (0000) ja hankasin harmaantumaa.

Valkoiset tahrat ja harmaantumat lähtivät mukavasti pois.

Valkoiset tahrat ja harmaantumat lähtivät mukavasti pois ja öljy alkoi palauttamaan maalin alkuperäistä väriä. Irronneen lian pyyhin nukaamattomalla kankaalla pois (käytin vanhaa froteepyyhettä).

Vanhojen helojen ruuvin reiät täyettiin vahakitillä.

Tämän jälkeen täytin ruuvien ja nuppien reiät Pehmeällä Vahakitillä, hankaamalla sitä reikiin. Tasoitin kitatun pinnan teräsvillalla (0000). Seuraavaksi imuroin kaapin sisäosat ja pesin ne Etasolilla.

Puhdistuksen jälkeen maalatut pinnat käsiteltiin värittömällä sellakalla.

Puhdistetut pinnat käsittelin vielä värittömällä sellakalla. Itse tehty sellakkaliuoksen ohensin viimeistelyyn sopivaksi. Myös sisäosat, takaseinä ja kaapin päällisen käsittelin sellakalla. Kerroksia tein vain yhden. Tämän jälkeen asensin kaappiin uudet vanhanmalliset lukot ja tyyliin sopivat helat. Projekti on valmis.

Talonpoikaisvaatekaappi entistettynä antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Talonpoikaisvaatekaapin ovet entistettynä.

Laatikkoihin laitettiin tyyliin sopivat helat.

Talonpoikaisvaatekaappi puhdistettiin ja sellakattiin sisältä.

Vatekaappi heräsi uuteen loistoonsa, mutta siinä on sopivasti patinaa jäjellä.

Klaffipöydän kunnostaminen

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Wed, 06 Jul 2011 10:54:31 +0000

Klaffipöytä ennen kunnostusta.

Klaffipöytä kunnostamisen jälkeen

Ostimme 1800-luvulta peräisin olevan klaffipöydän. Edellinen omistaja on putsauttanut pöydän puulle ja vahannut pinnat. Muutamia muitakin korjauksia oli jo tässä vaiheessa tehty. Laatikoiden sivuissa on ollut puiset nupit jotka on sittemmin poistettu.

Klaffipöydän kannen halkeama.

Edellinen kunnostaja on liimannut pöydän kansissa olevat pyrstöuuretut sidepuut kiinni kanteen. Liima on estänyt puun elämisen ja tämä on aiheuttanut halkeaman ja repeytymän laskulevyissä.

Aloitin projektin vahanpoistolla. Pesin vahatut pinnat ensin Balsamitäpätillä ja irronneen vahan pyyhin pois nukkaamattomalla kankaalla. Tämän jälkeen puhdistin pinnat vielä Etasolilla (etanoli).

Laskulevyn repeytymä

Seuraavaksi oli vuorossa laskulevyjen vaurioden korjaus. Ensimmäisenä yritin irroittaa pyrstöuurretut sidepuut kannesta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. Edellinen tekijä oli käyttänyt liimana jotain nykypävän puusepäinliimaa. Näiden liimojen iroittaminen kuivumisen jälkeen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Vauriotunut puuaines postettiin jyrsimellä.

Jyrsin pöydän kanteen 9 mm syvän ja 69 mm leveän uran. Tällä tavalla sain häivytettyä repeämän ja vahvistettua kantta.

Vanhanajan puusepänliiman ( nahkaliiman) levitys.

Jyrsittyyn uraan levitin Vanhanajan kuumaliimaa (nahkaliimaa) ja laitoin vanhasta puusta tehdyn paikan paikoilleen.

Paikattu kohta liimaantumassa.

Annoin paikan olla puristuksissa noin pari tuntia, jonka jälkeen hion paikatun kohdan tasaiseksi.

Toisen laskulevyn liimasauma on auennut.

Seuraavaksi oli vuorossa toisen laskulevyn korjaaminen. Lautasauma oli auennut liimasaumastaan. Tämänkin puolen sidepuut oli liimattu kiinni, joten purkaminen ei onnistunut. Suoristin uran sahaamalla noin 5 mm syvän ja 10 mm leveän uran.

Laskulevy puristumassa.

Liimasin vanhasta puusta tehdyn listan uraan nahkaliimalla. Kannen annoin puristua muutaman tunnin, jonka jälkeen tasoitin paikkakohdan hiomalla. Tämän jälkeen hion käsiteltävät pinnat vielä kauttaaltaan kevyesti hiomasienellä. Hiomapölyn poistin huolelisesti imurilla.

Klaffipöydän kannen sellakkapohjustaminen.

Esikäsittelin maalattavat pinnat Borma Wachsin valmistamalla Sellakkapohjusteella. Olin ohentanut pohjustetta Etasolilla 2:1.

Klaffipöytä maalattiin Vanhanajan Kaseiinimaalilla.

Tälläkertaa tein pöydästä valkoisen. Maalina käytin Vanhanajan Kaseiinimaalia johon sekoitin Öljytemperalakkaa. Sekoitussuhde oli noin 2 osaa maalia ja 1 osa lakkaa. Pinnat käsiteltiin kahteen kertaan.

Klaffipöydän pinnat kulutettiin ja patinoitiin.

Annoin maalipinnan kuivua noin 16 tuntia. Tämän jälkeen kulutin pinnat hiomahuovalla. Imuroin pinnat pölystä puhtaaksi. Seuraavaksi valmistin patinan Öljytemperalakasta. Ohensin lakkaa noin 20% vedellä ja lisäsin siihen akvarellivärejä; mustaa ja vihreää umbraa. Levitin patinan siveltimellä ja pyyhin nukkaamattomalla kankaalla liian patinan pois. Öljytemperalakka-käsittely parantaa myös pöydän kulutuksen kestoaa.

Lopuksi kiinnitin laatikoihin tyyliin sopivat rengasvetimet, koska aikasemmat puunupit oli poistettu.

Vanhanajan kaseiinimaalilla kunnostettu klaffipöytä.

Kunnostettu klaffipöytä Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Öljytemperalla patinoitu klaffipöydän kansi.

Klaffipöytä kunnostettuna Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Puolipyöreän pöytäparin ehostaminen

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Mon, 27 Jun 2011 05:01:15 +0000

Talonpoikainen puolipyöreä pöytäpari.

Pöytäpari ehostuksen jälkeen

Tämä talonpoikainen puolipyöreä pöytäpari on tehty 1800-luvun lopussa Ruotsissa. Pöydissä on alkuperäinen ootraus/mukaelmamaalaus jäljellä. Pöydät ovat liitoksiltaan ja puuosiltaan hyväkuntoiset. Ainoastaan toisen pöydän jalka on hiukan kääntynyt sisäänpäin, todennnäköisesti kuivumisesta johtuen. Tätä en lähde korjaamaan sillä se ei haittaa käyttöä.

Talonpoikaispöydän laikukas kansi.

Pöytien kansissa on vaaleita laikkuja ja pieniä vaaleita naarmuja. Pinnassa on runsaasti vahaa. Vaaleat jäljet todennnäköisesti johtuvat siitä että vahattua pintaa on pesty vedellä. Vanha pintakäsittely on muuten hyvässä kunnossa ja juuri sopivasti kulunut. Tarkoitus onkin vain poistaa vanha vaha ja tehdä pöydille uusi suojaava pintakäsittely.

Talonpoikaispöydän kannen puhdistaminen Balsamitärpätillä.

Aloitan projektin vahanpoistolla. Pinnat pesen Balsamitäpätillä huolellisesti, jotta vanha vaha saadaan hyvin pois. Pesun jälkeen pinnat kuivataan nukkaamattomalla kankaalla.

Hartsiöljylakka ja balsamitärpätti.

Pintakäsittelen pinnat Satenkaarivärin Hartsiöljylakalla. Lakka suojaa niin ootrausta kuin ootrauksen alta paljastunutta puupintaakin. Lakkauksen avulla pöydistä tulee myös käyttäjäystävällisemmät; pintaa voidaan hyvin pyyhkiä kostealla ja se kestää paremmin lämpösiä esineitä (esim. ruokalautasia).

Hartsiöljylakan hietäminen sienellä.

Ohennan Hartsiöljylakkaa Balsamitärpätillä (3 osaa lakkaa ja 1 osa tärpättiä). Tämän jälkeen hierrän lakan sienellä pöytien pintaan. Annan pinnan kuivua noin vuorokauden, jonka jälkeen toistan käsittelyn.

Puolipyöreä pöytäpari valmiina Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Puolipyöreä pöytä talonpoikaissohvan edessä.

Valmis puolipyöreä pöytä seinää vasten.

Jugend kirjoituspöydän entistäminen.

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Mon, 16 May 2011 14:13:33 +0000

Kirjoituspöytä ennen entistämistä

Kirjoituspöytä entistämisen jälkeen.

Jugend kirjoituspöytä on valmistettu Ruotsissa 1900-luvun alussa. Pöytä on tehty on massiivipähkinästä ja pähkinäviilulla verhoillusta männystä. Laatikoiden sivuissa ja pohjassa on käytetty tammea.

Kirjoituspöytää oli jossain vaiheessa kunnostettu petsilakalla. Vihreä verka on todennäköisesti myös silloin laitettu. Petsilakkaus oli hyvin epätasainen ja suttuinen. Samoin verka oli mennyt huonoksi. Onneksi pöydän alkuperäiset helat olivat säilyneet.

Kannen kunto ennen projektin alkua

Kirjoituspöydän takaosasta oli molemmilta puolilta jalat irronneet liimauksista.

Kirjoituspöydän vasemman sivun vaurio.

Muiltaosin kirjoituspöytä näytti ihan hyvältä.

Kirjoituspöydän oikean sivun vaurio.

Kirjoituspöydän pintakäsittely poistettiin Borma Wacshin valmistamalla Eco Maalinpoistogeelillä.

Tällä kertaa, kiireiden vuoksi, pintakäsittelyn poiston teetätin toisella entisöijällä. Hän purki pöydän, irroitti helat ja poisti verka kankaan.

Kirjoituspöytä purettuna osiin ja putsattuna.

Lakan poiston yhteydessä paljastui viiluvauriota ja kankaan alta muutamia isoja rakoja.

Viiluvaurio ja repeytymä.

Samoin paljastui kirjoituspöydän vasemman jalan vaurio/korjaus.

Kirjoituspöydän jalan vaurio.

Aloitin oman osuuden projektista vauriotuneen jalan puhdistamisella. Rapsutin puukolla vanhan valkoisen kittikorjuksen pois.

Kitin poisto jalasta.

Puhdistettuani jalan kitistä alta paljastui vanha puukorjaus ja jalan liimaus. Edellinen korjaaja oli liimannut jalan vähän huonosti. Liimattavat kappaleet eivät olleet osuneet ihan kohdalleen. Hän oli myös käyttänyt puukorjausessa koivua vaikka pöydän jalka on pähkinää.

Ensin ajattelin irroittaa kappaleet toistaan ja sovittaa ne uudelleen paikalleen. Mutta totesin niiden olevan niin lujasti kiinni, että luovuin ajatuksesta. Edellinen korjaaja oli käyttänyt liimana jotain nykyaikaista puuliimaa ja laittanut vielä kaksi tappia jalan läpi.

Kirjoituspöydän jalka puhdistettuna.

Päätinkorjata jalan vauriot Borma Wacshin valmistamalla Puumassalla (medium pähkinä). Levitin kittiä runsaasti vauriokohdan päälle. Tämän jälkeen annoin massan kovettua.

: Puumassattu kirjoituspöydän jalka.

Seuraavaksi aloin miettiä halkeaman korjaamista. Ensin kokeilin puristimella puristaa halkeaman yhteen ja katsoa kuinka paljon rakoa jää. Rakoa jäi vähän, joten siihen tarvitsi laittaa vähän puuta.

Halkeama / raon täyttäminen.

Vauriotunut viilukohta suoristettiin ja liimanrippeet poistin rapsuttamalla. Halkeaman täytin viilusuikaleella. Liimana käytin nahkaliimaa.

Halkeamaan liimattiin viilua.

Halkeama ja kulma puristettin yhteen. Ne olivat puristuneina noin kaksi tuntia.

Halkeama ja kulma puristettuna.

Kannessa oli muutamia rakoja. Kaksi rakoa olivat niin suuria että päätin laittaa niihin lisää puuta.

Kirjoituspöydän kannen raon korjaaminen.

Puulistat liimasin koloihin nahkaliimalla. Listat olivat korkeammat kuin raot. Korjauskohdat tasotettiin myöhemmin.

Kirjoituspöydän kaksi rakoa korjattuna.

Halkeama oli liimaantunut hyvin, joten tasoitin korjauskohdan taltalla. Tämän jälkeen leikkasin pähkinäviilusta sopivan kokoisen paikkapalan, jonka liimasin nahkaliimalla paikalleen. Paikka puristettiin paikalleen puristimilla.

Viilu puristettuna.

Pöydän kannen vanhan liiman poistoon käytin sikliä ja hiomakonetta. Hioin pinnan karheaksi jotta uusi liima ottaisi hyvin kiinni.

Pinnan hionta.

Poistin puristimet ja tasoitin viilupaikkauksen hiomalla. Tämän jälkeen koloihin ja pieneen viiluvaurioon sulatin sellakkaa. Sävynä käytin orassia sellakkaa. Kun paikkakohdat olivat kovettuneet tasoitin ne hiomalla.

Kolon täyttö oranssilla sellakalla.

Seuraavaksi hioin puumassatun jalan ja muotoilin sopivaksi.

Puumassattu jalka valmiina.

Kirjoituspöydän uudelleen käsiteltävät pinnat hioin kevyesti. Hionta pölyn poistin imuroimalla. Pesin pinnat Etasolilla (etanoli) ja esivärjäsin viilukorjaukset Korjauskynällä (medium pähkinä).

Viilukorjauksen esivärjääminen.

Sellakkasin kirjoituspöydän kolmeen kertaan. Välihioin pinnat neljän nollan teräsvillalla ja pölyn poistin imurilla. Käytin oransseista hiutaleista valmistamaa sellakkaa. Oranssi sellakka korostaa ja syventää pähkinän omaa väriä.

Kirjoituspöydän sellakkaus.

Liimasin irronneet takajalat paikalleen. Osiin levitin vanhan ajan kuumaliimaa (nahkaliima). Joissakin kohdissa oli vielä vanhoja kuumaliiman jäämiä, mutta se ei haitannut sillä uusi kuumaliima sulatti vanhan.

Nahkaliiman levitys.

Puristin osat paikalleen ja annoin niiden puristua muutaman tunnin.

Osat yhteen puristettuna.

Pöydän kanteen olin päättänyt laittaa ruskean nahan, joka sopi hyvin pähkinän sävyyn ja pöydän tyyliin. Levitin nahkaan ohuen kerroksen nahkaliimaa ja paksumman pöydän kanteen. Samalla täytin liimalla myös kannen raot. Annoin pintojen kuivahtaa noin puoli tuntia.

Nahaliima levitettynä puupinnalle.

Kostutin nahan liimapinnan vedellä sumutinpulloa apuna käyttäen. Välittömästi tämän jälkeen asetin nahan paikoilleen ja lämmitin jähmettyneen liiman silitysraudalla. Varmistin nahan kiinnittymisen telaamalla nahkaa kumitelalla.

Nahka kiinitettiin pöytään.

Nahka sai liimaantua noin puolituntia, jonka jälkeen leikkasin ylimääräisen nahan pois.

Nahka liimattuna ja rajattuna.

Kasasin kirjoituspöydän ja vahasin sellakatut pinnat neljän nollan teräsvillalla Borma Wachsin valmistamalla Puuvahalla (tumma pähkinä). Kiillotin vahan noin tunnin kuluttua, pöydän pintaan tuli kaunis satiininen kiilto.

Jugend kirjoituspöydän vahaus.

Vielä helojen kiinnitys ja kirjoituspöytä oli valmis.

Jugend kirjoituspöytä valmiina antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.

Kirjoituspöydän kansi valmiina.

Korjattu jalka valmiina.

Viilukorjaus valmiina.

Valmin kirjoituspöydän takaosa.

Valmis sivu.

Jugend sivupöydän entistäminen

Wanhan Wiljamin entisöintinurkka — Mon, 21 Mar 2011 16:54:35 +0000

Jugend sivupöytä

Sivupöytä entistettynä.

Sivupöytä on Ruotsalaista jugendia. Valmistuksessa on käytetty massiivitammea ja tammiviilua. Pöydän kannessa oli pieniä halkeamia ja ajansaatossa huonoksi mennyt pintakäsittely. Kannen ja kaiteen reunassa oli myös punaista väriä. Jalkojen puolivälissä on ollut taso, jonka joku aikaisemmista omistajista on joskus poistanut. Todennäköisesti hän oli käyttänyt pöytää pienenä kirjoituspöytänä ja välitaso on ollut tiellä, ja se on sittemmin hävinnyt kokonaan.

Pöydän kannessa halkeama ja väritahra.

Aloitin projektin irroittamalla pöydän kannessa olleen kehän, tämä oli ruuveilla kiinni. Kehän liimaukset olivat irti, joten irroitin nekin toisistaan. Irroitin myös kansilevyn joka oli ruuveilla kiinni.

Hela irroitettiin

Irroitin laatikon helan, joka on alkuperäinen. Lukko on joskus poistettu.

Seuraavaksi tarkistin ovatko jalat tukevasti kiinni kehälaudoissa. Liimaukset olivat kunnossa.

Pöydän puhdistaminen Balsamitärpätillä.

Sivupöydän kannen pinta tuntui vahamaisen tahmealta, joten päätin puhdistaa sen Balsamitärpätillä. Balsamitärpätti irroitaa hyvin vahaa ja samalla myös likaa. Etasolilla (etanoli) lika olisi lähtenyt myös hyvin, mutta silloin mahdollinen vaha ja lika olisi saattanut upota pehmenneeseen sellakkaan. Tämä olisi todennäköisesti haitannut pinnan ehostamista jatkossa. Tarkoituksenani kun ei ollut poistaa vanhaa sellakkapintaa kokonaan, ainoastaan elvyttää vanha pinta.

Esivärjäys Korjauskynällä.

Poistin kaiteesta ja pöydän kannesta punaisen värin siklillä ja hiomahuovalla. Pöydän reunassa väri oli imeytynyt hyvin syvään, eikä lähtenyt kokonaan pois. Onneksi tämä kohta jää kuitenkin lähes kokonaan kaiteen alle. Tämän jälkeen esivärjäsin puhdistetut kohdat. Värjäämiseen käytin Borma Wachsin valmistamaa Korjauskynää (medium pähkinä).

Esivärjäys valmiina

Seuraavaksi siirryin paikkaamaan kannen pienet halkeamat ja jalkojen sivutuissa olevat ruuvin reiät.

Halkeaman täyttäminen Pehmeällä Vahakitillä.

Paikkaamiseen käytin Borma Wachsin valmistamaa Pehmeää Vahakittiä. Värisävy oli tumma pähkinä. Vahakitti on helppo levittää ja helppo poistaa, jos tulevaisuudessa halutaan tehdä toisenlainen korjaus. Otin tangosta palasen jonka lämmitin käsissäni ja painoin sitä runsaasti halkeamaan.

Ylimääräisen vahakitin poisto.

Poistin ja tasoittelin ylimääräisen Vahakitin varovasti taltalla. Seuraavaksi hion käsiteltävät pinnat kevyesti ja hiomapölyn poistin imuroimalla. Tämän jälkeen siirryn pintakäsittelyyn.

Uuden sellakan levitys tullolla.

Kanteen, laatikkoon ja kaiteisiin levitin sellakan tullolla. Jalat ja kaiteen koristeen sellakkasin siveltimellä. Sellakkana käytin valmistamaani ohennettua oranssia sellakkaa ( 1 osa alkuperäisä liuosta ja 2 osaa Etasolia).

Valmis sellakkaus kannessa ja kaiteessa.

Kanteen ja kehään tein noin kymmenen sellakkakerrosta, laatikkoon viisi ja jalkoihin levitin yhden kerroksen sellakkaa.

Kaiteen liimaaminen vanhanajan kuumaliimalla.

Seuraavaksi kasasin pöydän kannen kaiteen liimaamalla. Liimana käytin Vanhanajan Kuumaliimaa.

Kaide puristumassa.

Kaiteen osat puristettiin yhteen. Annoin osien olla puristuksessa noin kolme tuntia.

Pintojen vahaus.

Viimeistelyn tein Antiikkivahalla. Sävynä oli medium tammi. Vahan levitykseen käytin teräsvillaa (0000).

Antiikkivahatun pinnan kiillotus.

Antiikkivahattu pinta kuivui noin tunnin. Käsitellyt pinnat kiilloitin kankaan palalla. Kiiloituksen jälkeen kasasin pöydän, kiinnitin laatikkoon takaisin alkuperäisen helan ja uuden lukon.

Sivupöytään laitettiin uusi lukko.

Jugend sivupöytä valmiina.

Jugend sivupöytä valmiina Antiikkiliike Wanhassa Wiljamissa.